Tervetuloa Pyntösjärven Ympäristön
metsästysseuran kotisivuille



Pyntösjärven Ympäristön metsästysseura

Seuran säännöt

1 §

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI
Yhdistyksen nimi:Pyntösjärven Ympäristön Metsästysseura ry
Kotipaikka:Pori
Seura on Suomen Metsästäjäliiton piirin jäsen. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä.

2 §
SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen;
2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa ja
3) edistää turvallista ja eettistä metsästystä.

3 §
SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään; ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua toimintaan;
7) opastamalla turvalliseen ja eettiseen metsästykseen sekä metsästystaitojen harjoitteluun;
8) edistämällä metsästyskoira- ja koetoimintaa ja 9) seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

4 §
SEURAN JÄSENET
Seuran jäsenmuotoja ovat:
1) Varsinainen jäsen;
2) Koejäsen;
3) Kunniapuheenjohtaja;
4) Kunniajäsen ja
5) Kannatusjäsen.
Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton piirin sääntöjä ja päätöksiä. Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kannatusjäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa.

5 §
JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT
Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää. Lisäksi jäsen on velvollinen noudattamaan toiminnassaan hyviä metsästystapoja sekä edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä. Jäsen on velvollinen vuokraamaan seuran alueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden metsästysoikeuden seuran käyttöön. Jäsen on velvollinen osallistumaan seuran järjestämiin metsästysammunnan harjoituksiin seuran kokouksen päättämällä tavalla. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa seuran sihteerille kolmen (3) kuukauden sisällä niiden muuttumisesta. Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kun varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan varsinaisen jäsenen valvonnassa ja että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran hallitus. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista. Kannattavien henkilöjäsenten ja kannattavien yhteisöjäsenten kertakaikkisesta tai vuotuisesta maksusta päättää seuran talvikokous. Jäsen on velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain seuran kokouksen päättämällä tavalla.

6 §
SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7 §
SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET
Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen ;
2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti;
5) toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa tai
6) pidättäytyy vuokraamasta seuran metsästysalueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden metsästysoikeutta seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää. Seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen. Ennen päätöksentekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8 §
SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi­-huhtikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta
1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
3) sähköisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla .



TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
2) Todetaan kokouksen laillisuus,
3) Hyväksytään työjärjestys,
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,
6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,
7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
8) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten, sekä päätetään metsästysammunnan harjoittelusta,
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta,
11) Päätetään kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta,
12) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,
13) Hyväksytään seuran uudet varsinaiset ja koejäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla,
14) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,
15) Valitaan metsästyksenjohtajat
16) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,
17) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
18) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton piirille tehtävistä esityksistä ja
19) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.


10 §
KESÄKOKOUSASIAT
Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa hyväksytään seuran käytössä olevat metsästyssäännöt. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioita.

11§
SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

12 §
PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien on tarkastettava seuran kokousten pöytäkirjat.

13 §
SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.
Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä erääntyvän jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä koejäseniä ja kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14§
SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajielle/toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen talvikokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.

15 §
SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus.
Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 4 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

16§
PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17 §
SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

18 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;
7) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton piirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;
8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
9) pitää seuran jäsenluetteloa;
10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
12) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
15) päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§:n mukaisesti ja
16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19 §
SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT
Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

20 §
SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen. Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:lle. Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton piirille, jonka jäsen seura on.

21 §
MUUTA
Muutoin noudatettakoon mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

Historiikki-
Tuomas Hatanpään puhe vuodelta 2002, metsästysseuran 40-vuotisjuhlasta.

 

 







 






Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Söörmarkun kylään perustettiin ensimmäinen metsästysseura. Oltiinhan Söörmarkussa metsästetty jo iät ja ajat ja vaikka mitä, aina oravista hirviin, mutta vuonna 1962 päättivät miehet nimeltä Niilo Jokinen, Eino Frigren ja Onni Hatanpää anoa sisäasiainministeriöltä lupaa perustaa metsästys-yhdistyksen. Ja lupa perustamiseen saatiin. Niinpä Jokinen, Frigren ja Hatanpää kokoontuivat elokuun ensimmäisenä päivänä Ingemarin kartanoon ja pitivät perustavan kokouksen. Näin Pyntösjärven Ympäristön Metsästysseura ry:n toiminta sai siis alkunsa. Ja toimintaa todella riitti. Perinteisen hirvijahdin lisäksi seurassa harjoitettiin monipuolista ampumaharrastus/liikuntatoimintaa. Mainittakoon, että seuralla oli mm. oma hiihto-ammunta-järjestelytoimikunta ja lentoonammuntatoimikunta. Tällaista toimikuntaa seurallemme ei valitettavasti enää tänä päivänä ole, mutta Söörmarkunjoen sinisorsat ja tavit ovat siitä varmaan vaan mielissään.

Seuran puheenjohtajana aloitti ensin Niilo Jokinen, mutta heti ensimmäisen toimintakauden jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Onni Hatanpää. Seura vuokrasi maita ja onnistuikin hankkimaan melko isot metsästysalueet. Uusia jäseniä liittyi seuraan ja kaikki sujui mainiosti. Hirviä saatiin saaliiksi ja kilpailuissa miteltiin mm. hiihtoammunnassa ja kouluammunnassa. 60-luku kuluikin mainiosta, kunnes koitti synkeä 70-luku. Seuran yhteishenki alkoi yllättäen rakoilla ja muuttui eripuraksi. Ampumahiihtokilpailut saivat väistyä uuden toimintamuodon tieltä. Tämä uusi aikaa ja varoja vienyt harrastus oli käräjillä istuminen. Osa jäsenistä päätti erota ja samalla alkoivat metsästysmaat huveta. Vaikeudet eivät olleet ainoastaan seuran sisäisiä, vaan ongelmia syntyi myös naapuriseurojen kanssa. Hirvijahtiin kuitenkin päästiin, vaikka välillä ottikin koville. Mitä ahdistetummaksi Pyntösjärven metsästysseura tunsi asemansa, sitä sinnikkäämmin seuran johto pyrki pitämään huolta siitä, että seura ei kokonaan hajoa ja että Pyntösjärven ympäristön metsästysseuran nimeä kantava seura saisi metsästää Söörmarkussa, vaikka kilpailevaakin seuratoimintaa kylään alkoi syntyä. No, haasteita tosiaan riitti ja asianajajilla oli töitä. Tämä ei kuitenkaan latistanut seuran toimintaa, vaan kenties toimi jopa jonkinlaisena piristysruiskeena. Vaikka seurasta erosikin jäseniä, myös uusia jäseniä liittyi mukaan ja toiminta oli varsin vilkasta. Vaikeuksista huolimatta aikaa ja energiaa riitti riistanhoito- ja ampumatoiminnasta aina pilkkikilpailuihin saakka. Vaikka seuramme ei olekaan kalastusseura, on tämäkin toimintamuoto edelleen mukana. Ja vaikka pilkkikilpailujen palkinnot on joskus jouduttu jakamaan huonon kalaonnen vuoksi ja kalapussista on punnituspaikalla löytynyt mm iso kiven murikka, jaksaa tämä kutkuttavan jännittävä tapahtuma vuodesta toiseen houkutella seuramme jäseniä mukaan. Ja tuloksetkin ovat vuosi vuodelta parantuneet! Eli jotain on siis opittu kalastuksestakin!

Tärkeintä ei metsästysseuralle kuitenkaan ole särkien narraus, vaan metsästys ja ennen kaikkea hirven metsästys. Tässä lajissa metsästysseuramme onkin pyrkinyt aina kunnostautumaan. Kun 70-luvulla seuramme ongelma saattoi välillä olla saada hirvenmetsästyslupaa, kääntyivät asiat 80-luvulla päälaelleen. Lupamäärät räjähtivät kasvuun ja pinta-alaltaan pieneksi kuihtuneen seuramme piti ampua ennätysmääriä hirviä varsin suppealta alueelta. Tämä vaati paljon työtä ja taitoa. Säästä tai kellonajoista välittämättä lähtivät miehet metsään välillä vain muutaman miehen voimin. Ilman hyviä koiria homma olisi tuskin onnistunutkaan, mutta niiden avulla hirviä kaadettiin läjäpäin. Merkittävä osuus jahtien onnistumisista kuului tietysti myös taitaville hirvimiehille ja jahdin suunnittelijoille. Erikseen heistä pitää mainita seuramme pitkäaikainen puheenjohtaja Onni Hatanpää, joka edelleen vanhasta iästään huolimatta jaksaa hioa juonia hirvien päiden menoksi. Joskus myös naapuriseurojen päiden menoksi. Häneltä myös nuorempi sukupolvi, johon allekirjoittanut itsekin lukeutuu, on ammentanut monet opit ja hirvijahdin salat. Vaikka ehkä näkyvin metsästysmuoto oli hirvijahti, harrastettiin seurassa myös ahkeraa pienriistan metsästystä. Korpelan Matin pellolla järjestetyistä viikoittaisista haulikkoharjoituksista hankittu taito koituikin monen mm. Kokemäenjoen sinisorsan kohtaloksi. Rauhassa eivät saanet olla myöskään jänikset ja kyyhkyset.

Vaikeat ajat alkoivat yhdeksänkymmentäluvulle siirryttäessä vähitellen hellittää. Seuraan liittyi uusia maanomistajajäseniä, jonka johdosta seuran metsästysmaiden pinta-ala kasvoi ja metsästystoiminta helpottui. Viimeisistä käräjistäkin taitaa olla kulunut jo pitkälti toistakymmentä vuotta eli rauhallista on ollut. Sen sijaan että aikaa olisi vietetty oikeustalolla, ollaan naapuriseurojen kanssa nykyään sovittu asioista asiallisesti ja ystävällisessä hengessä. Niinpä Pyntösjärven Ympäristön metsästysseuralla meneekin tänään lujaa. Metsästysmaiden pinta-ala on noin kolmisentuhatta hehtaaria ja jäseniä on kolmisenkymmentä, joista iso-osa on nuoria, mikä taas on harvinaista monissa muissa metsästysseuroissa tänä päivänä. Niinpä myös tulevina vuosina voimme odottaa seuraltamme hyvää menestystä niin hirvimetsällä kuin ampumaradallakin.

Uutiset / Kalenteri


  • Tiedottaminen
    Metsästysseurassa siirrytään vähitellen sähköiseen viestintään. Tämä tarkoittaa kaiken seuralta jäsenelle liikkuvan postin kulkua pelkästään sähköpostin välityksellä (kutsut, tiedotus, laskutus ym). Kokouskutsujen osalta onkin jo luovuttu kokonaan perinteisestä kirjepostista. Ne lähetetään jatkossa jäsenille vain joko tekstiviestinä tai sähköpostina. Poikkeuksena tämä vuotuinen jäsentiedote, joka lähetetään jatkossakin paperilla niille, jotka eivät vielä ole sähköisessä jakelussa. Jos haluat vaihtaa postitustapaa tai päivittää yhteystietojasi, onnistuu se ilmoittamalla asiasta sihteerille;
    markus.i.hatanpaa@gmail.com / puh. 045-6745625
    Metsästysseuran nettisivut osoitteessa: pyntosjarvi.net

  • Saalisilmoitus



    Kuvagalleria